tiistai 17. huhtikuuta 2012

Lisää sossua ja pyöräilyä


Jatkoin tänään ansiokkaasti aloittamaani pyöräilysavottaa. Aamupolkemisen olisi saattanut tarjeta tehdä t-paidallakin, mutta vetäisin kuitenkin vielä hiukan lämpöisempää päälle. Olin saanut ensimmäisen postini työosoitteeseeni ja yllätys oli suuri kun tajusin sosiaaliturvatunnuskorttini tulleen. Siis se, jonka numeroa kävin juuri eilen turhaan kyselemässä ja joka varmaan jo samalla hetkellä odotti minua toimistolla.

Sini ja lapset tulivat yhdeksän jälkeen taas hakemaan minut, ja taas suunnattiin sossutoimistoon - tällä kertaa hakemaan sotua Sinille. Paikalla oli jo harmittavan paljon aamuvirkkuja, joten taas oli luvassa jonottelua. Hakemus saatiin lopulta vetämään ja kaikki paperit olivat kunnossa, sillä olimme älynneet pyytää Suomesta kansainvälisen virkatodistuksen, joka todisti minulla ja Sinillä olevan jotain vispilänkauppaa keskenämme. Session valopilkku oli, kun virkailijamme takaa käveli ohi nainen, jonka tiskillä olin asioinut viime viikolla. Hän huomasi meikäläisen, vilkutti ja huikkasi "Hey, I remember you!" Charmini siis ilmeisesti puree edelleen ;)

Paluumatkalla pistäydyimme vielä vakuutusyhtiössä vilauttamassa Sinin suomalaista ajokorttia (josta otettiin arkistoon kopio). Ihmettelin virkailija Brendalle, että miksiköhän hänellä on värikäs muovinen vesipyssy tms. leikkiase pöydällään, johon hän tokaisi "Meillä kaikilla on pyssyt. Eihän töissä tarvi olla liian vakavaa." Viereisellä pöydällä oleva virkailija vilautti myös virnistäen laatikostaan samaa sarjaa olevaa leikkipistoolia. Himppasen jäi mietityttämään, että mistä oikein oli kyse... Vastaanottotiskin täti lahjoi lapset vielä lähtiessämme tikkareilla.

Työpäivän lomassa yritin saada järkättyä palkka- ja muita sopimukseni mukaisia korvausjuttuja kuntoon mutta eihän nekään kerrasta näemmä onnistu. Huomenna joudun mm. vielä lähettämään relocation-konsulttifirmalle skannatun kopion "void-shekistä". Se on siis ihan normaali shekki, johon olen kirjoittanut täkälisellä kielellä "mitätön". Ilmeisesti he vain haluavat todisteen, että minulla ylipäätään on paikallinen shekkitili johon rahaa voi syytää. Tai jotain.

Koitin myös selvittää voisinko jotenkin kiertää TV- ja Internetliittymän riistohintaista ylimääräistä maksua $449, joka meiltä peritään koska meillä ei ole luottohistoriaa USA:ssa. Ei auttanut "ettexte tiedä kuka mä oon?"-tyyliset selittelyt, joten pakko kai on vaan nöyrtyä. Samalla kuitenkin järkkäsin halvemman tarjouksen, kuin se minkä olin perjantaina saanut mutta liittymien asennus lykkääntynee tämän takia muutamilla päivillä.

Rahtifirmastakin tuli sähköpostia, että odottavat kontin saapuvan Oaklandin satamaan ennustusten mukaisesti 21. päivä ja halusivat tietää milloin roinat voisi tulla purkamaan. Olisi ollut mahtavaa saada ne täsmälleen muuttopäivänä mutta se ei kuulemma onnistu kuin vasta sitä seuraavana päivänä. Varmaankin siis vietämme yhden yön hiukan alkeellisemmin ja sen jälkeen jokin aikaa sekamelskan keskellä. Jos emme jostain syystä onnistu haalimaan kaikille sänkyjä/patjoja muuttoon mennessä, niin ainakin meidän uusi sohva pitäisi tulla jo muuttopäivänä.

Töiden jälkeen päätin testata millainen pyöräilylenkki toimiston ja tulevan kodin väli on ja samalla vilkaista onko uuteen postilaatikkoon jo tullut jotain meille kuuluvaa. Matkaan kului tasan 23 minuuttia joten on selvää, että tätä hyötyliikuntaa tulen harrastamaan jatkossakin. Perillä ilmeisesti tuleva puutarhurimme juuri ajeli etunurmikkoa. En viitsinyt vielä mennä esittäytymään, joten kiertelin lähikatuja sen aikaa että hän siirtyi takapihalle. Postilaatikko oli tyhjää täynnä. Koko pyöräilymatkan tuntui kummasti, että olisi mennyt loivaa alamäkeä. Mikä on siis tietysti mahdotonta jos reitin lopussa palaa lähtöpisteeseen. Sunnyvalen keskusta saattaakin olla hiukan korkeammalla kuin etelämmässä olevat kadut mutta luulen silti, että edessä siintävät vuoret aiheuttavat jonkinlaisen optisen harhan.

Eveliina oli tänään saanut uuden repun ensi viikolla alkavaa kindergartenia varten. Korealaisten kanssa (joiden määrä hotellilla tuntuu lisääntyvän päivä päivältä) oli kuulemma taas peuhattu monta tuntia altaalla. Olemme muuten saaneet perjantaiksi kutsun Lailan ja Evan perheen huoneistoon nauttimaan iltapalaa ja viiniä. Isäntä osaa toivottavasti englantia hiukan paremmin kuin muu perhe, tai muuten keskustelu sujunee lähinnä viittomakielellä. Kaveri on töissä Samsungilla, joten jutun juurta ainakin löytyisi.
Koko kevään syyssää näyttää loppuviikon osalta aikas hyvältä.

5 kommenttia:

  1. Teistä on hyvää vauhtia tulossa mestareita erinäisten hakemus-, anomus-, selvitys-, vakuutus-, todistus-, tarjous-, testaus
    -kaavakkeiden täyttämisessä. Onnea!

    VastaaPoista
  2. Ihana lukea teidän kuulumisia! Ei taida Suomen kela-kaavakkeet olla mitään verrattuna siellä kohdattuun paperin pyöritykseen!
    Jaana

    VastaaPoista
  3. Onko tuo 449 dollaria aloitushinta ja sitten on kuukausittain halvempaa? Meillä (Palo Altossa) Xfinity-sopimus (netti+tv+lankapuhelin) n.110 dollaria kuussa (eikä mistään luottotiedoista tai niiden puutteesta kyselty mitään).

    VastaaPoista
  4. Tuo 449 johtuu tosiaan siitä, että meillä ei ole vielä minkäänlaista luottohistoriaa. Ainoat kaapelin tarjoajat olivat AT&T ja Comcast joista AT&T vaikutti paremmalta vaihtoehdolta palvelun laadun näkökulmasta ja kk-maksu edullisempi. Tosin tuo alkumaksu hiukan kirpaisee mutta en saanut sitä neuvoteltua pois. Kanavia otin jotain 200, HD-paketin napsaisin mukaan. Netti on 12 Mb. Hinta/kk on alkuun 82 taalaa ja nousee kympillä puolen vuoden jälkeen. Satanen pitää vielä maksaa että vaivautuvat netin asentamaan ja tuovat modeemin.

    VastaaPoista