Autohommia ja ostereita

Nyt tulee hiukan tiiviimpi päivitys kun kello on jo paljon, mutta aloitetaanpa torstaista. Sini kävi vihdoin ja viimein ajokorttikokeen kirjallisessa osuudessa, josta tuli kokonaista nolla virhettä! Tuolloin ajelimme siis koko perhe taas DMV:n toimistoon ja kun Sini suoritti koetta, niin me muut kävimme vilkaisemassa Audia, jonka perjantaina hakisimme.

Perjantaina työpäivän lomassa kävimme ensimmäistä kertaa täkäläisessä hammaslääkärissä. Olin saanut suosituksia pariltakin kaverilta, että San Josessa päivystää suomalainen (tosin 22 vuotta täällä asunut) nainen joka hoitelee asiallisesti hammaskalustoa. Niinpä olin varannut häneltä ajan koko perheelle. Jokaisela otettiin röntgen-kuvat puruvehkeistä, hammaskivet rapsuteltiin pois ja kiilloteltiin koko komeus. Sini sai suosituksen poistattaa joku päivä puhkeamattomat viisaudenhampaat alhaalta ja lapset hankkia jonkun pinnoituksen. Paikkailemisen arvoisia reikiä ei löytynyt keltään.

Hammaslääkäristä ajelimmekin sitten Audi-kaupan pihalle ja nappasimme mukaan uutukaisen Q5:n. Myyjä piti perusteellisen koulutuksen varusteista mutta täytyy myöntää, että diplomi-insinöörinkin piti kaivella manuaali vielä iltalukemiseksi että sai kaiken teknologian sisäistettyä. Mutta ihan kiva pelihän tuo tuntuu olevan ja mahtui talliinkin vielä mersun rinnalle juuri ja juuri. Tiukkaa kyllä tekee päästä autosta ulos. Toivottavasti saamme vaan nauttia molemmista kulkupeleistämme vielä tovin, sillä työrintamalla on edelleen epävarmuutta jatkosta.

Siinä on nyt tallintäytettä.

Uusi auto on varsin valoisa sisältä.

Tämä aamu alkoi parilla ytimekkäällä Skype-puhelulla Suomeen. Puolen päivän aikoihin olimmekin jo Eveliinan kinderkarten-kaverin synttäreillä tuossa muutaman kilometrin päässä. Ilma oli kuin morsian ja mukavaa jutusteltavaa riitti muiden vieraiden kanssa. Synttäriohjelmakin oli sellainen ihan perinteinen, eikä mitään taikureita tai pellejä esiintynyt.

Synttäriohjelmanumero: Tähkäpään letin kiedonta vieraiden ympäri.

Iltapäiväksi olimme sopineet Japaninaapureidemme kanssa jälleen yhteisen dinnerin. Me värkkäsimme puoli viideksi tortillakestit, jotka tuntuivat uppoavan japanilaisiin makunystyröihinkin ihan kivasti. Sen jälkeen siirryimme hiukan sulattelemaan ruokaa allasjumpan ääreen, kunnes pääsimmekin päivän erikoisuuden pariin. Nimittäin, naapurin isäntä oli käynyt hakemassa jostain Golden Gaten pohjoispuolelta kylmälaukullisen tuoreita ostereita, joita aloimme valmistaa grillissä. Miehen herkkua oli vedellä ostereita raakana, joten intoiduimpa minäkin yhden sellaisen kokeilemaan. Saas nähdä ollaanko huomenna vielä hengissä... Joka tapauksessa ihan hyviä niistä tuli kun niitä kuumensi grillissä sen verran, että kansi alkoi aukenemaan (josta tietää, että kaveri on heittänyt henkensä). Sitten vain osteriveitsi kuorien väliin, kansi auki, mausteita päälle (meillä oli mm. majoneesia, soijakastiketta, valkosipulia, tabascoa ja sitruunamehua) ja ääntä kohti. Osa jäi vielä huomiselle, kun ei kerta kaikkiaan jaksettu kaikkia syödä. Lopulta patistimme lapset sisälle pelaamaan Wiitä ja hyppäsimme itse lämmitettyyn pikkualtaaseen lillumaan ja katselemaan tähtiä. Puoli yhdentoista maissa vieraat lopulta lähtivät, joten varsin myöhäiseksi meni lastenkin kannalta tänään.

  

Ostereiden grillausta

Raakaa osteria naamariin.

Njami.

Tässä hiukan lähikuvaa ostereiden koosta ja ulkomuodosta.

Melkoinen sammiollinen niitä tuli tuhottua.

Bonuksena Sinin haluama kuva osasta pihallamme kasvavista  Aloe-kasveista. Näitä piikkilehtiä on takapihalla monta kymmentä. Tarkkaa lajiketta emme ole selvittäneet mutta varmaan näilläkin jonkun sairauden voi parantaa.