"Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta"

Siskoni laittoi alkuviikolla FB:iin, että oli liikuttunut kun lauleli lastensa kanssa Joulumaata. Vaikka se on "vanha puhkikulutettu ralli", niin se todella sisältää aivan upean näkökulman. Minulla on niin monta joululaulusuosikkia. Tästä on myös tullut yksi suosikeistani, kun jokunen vuosi sitten saimme sen upeana tulkintana joululahja-CD:llä:


Tähti tähdistä kirkkain

On illansini luonto vaiti hetkisen
Ja tähtitaivas harmaa pilvinen
Kuin kauan sitten taaskin lapsen mielin avoimin
Mä hiljentyä jouluun tahtoisin

Vaan ajatukset, työ ja arki kiireinen
On sumentaneet lapsen herkkyyden
Mä katson kauan ylös talvi taivaan hämärään
Ja toivon että jouluntähden nään

Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä toivoisin hohtavan taas joulun sanomaa
Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä tahtoisin johtavan taas vuosisatain taa

Sen lapsenmieli löysi, tuntein vaistosin
Ja tunnelman niin herkän tavoitin
Nyt aikuisena pienen hetken ohikiitävän
Voi löytää vielä tunteen lämpimän

Jos lapsen vahvan uskon vielä löytäisin
Niin jouluntähti loistais vieläkin
Se syttyy niille jotka sen vain nähdä haluaa
Ja valaisee vain lapsen maailmaa

Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä toivoisin hohtavan taas joulun sanomaa
Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä tahtoisin johtavan taas vuosisatain taa

Joululaulun erilaisista kauniista sanomista innostuneina olemme lauleskelleet lapsille iltaisin kaikkia ihania lauluja. Lasten maatessa jo sängyissään Kz soittaa kitaraa ja yhdessä laulamme lapsille iltalauluja. Olen muuten kiinnittänyt huomiota, että täällä joululaulut ovat melkein kaikki jotain iloisia rallatuksia. "Jingle Bell Rock" ja "Rockin' Around the Christmas Tree" soivat jatkuvasti radiossa. Näiden lisäksi ainakin kerran tunnissa soi "Frosty the Snowman" (eli Hei kuuraparta). Täällä useampikin radiokanava on jo pidemmän aikaa soittanut vain joululauluja. Siitä tulikin mieleen, että täällä todella pitää olla ajoissa myös sen joulukuusen kanssa (onneksi se on luontaista minulle :) ) Kaupan pihalla, josta ostimme kuusen satojen kuusten joukosta oli jokin aika sitten enää muutamia (ehkä kymmeniä) kuusia, mielestäni ei ole enää ollenkaan. Toki niitä saa varmasti monesta muusta paikasta, mutta täällä kuusi on tosiaan tapana laittaa heti Thanksgivingin jälkeen. Erityisen huomion olen kiinnittänyt myös joulukoristeltuihin autoihin. Eilenkin näin neljässä autossa edessä joko punaisen ison rusetin tai joulukranssin. Yhdessä oli edessä Petteri punakuonon nenän ja varmaan sivupeileihin kiinnitetyt sarvet. Yliveto on kyllä eräs Hummeri, jonka näemme aina koululla pari kertaa päivässä. Kattotelineissä on kirjavat jouluvalot, edessä kranssi, peräluukku ja ovenkahvat koristeltu, vanteissa isot lumihiutaleet yms. Yritin ottaa tänään pikaisesti kuvan, mutta se oli niin kaukana, että en saanut oikein tarkkaa kuvaa.

Joulukoristelut edestä...

...ja takaa. Todella haluaisin nähdä tämän auton joskus pimeällä :D

Kovasti tällä puolella maapalloa on tylsiä ja todella surullisiakin juttuja tapahtunut. Täällä Piilaaksossa olevassa High Schoolissa oli eilen pommiuhkaus (joka osottautui kuitenkin onneksi turhaksi). Tänään onkin sitten ollut suru seurata Connecticutin kouluampumista, jossa sai surmansa 20 lasta!!! Matka täältä sinne on suht sama kuin Helsingistä Barcelonaan, mutta silti se tuntuu jotenkin niin lähellä tapahtuneelle, koska kyseessä on kuitenkin sama maa. Ei sitä vain voi tietää päiviensä määrää. Pitää vain muistaa nauttia jokaisesta päivästä ja hetkestä täysillä ja ennen kaikkea nauttia läheistensä seurasta. Nimim. lapset aina märkinä suukoista :)

Tänäänkin on myös ilon aiheita onneksi riittänyt monta. Yksi Lassin kavereista tuli pikkuveljensä kanssa meille suoraan koulun jälkeen leikkimään ja leipomaan pipareita. Lapsilla oli todella kiva ilta yhdessä. Loppuun pitää vielä mainita, että täällä on aina vain uusia kylmyysennätyksiä aamuisin kun vien lapsia kouluun, tänäänkin nelisen astetta. Eipä se siitä enää paljoa laske, koska lunta on satanut viimeksi kai 1976. (Joskin Stanfordilla oli kai satanut ainakin vähän -98). Mutta niin tai näin, nollassa saattaa yöllä käydä, mutta pakkanen on kai oikeasti harvinaista. Tänään ulkona oli koko päivän kylmä (ehkä 10-12C) ja kun nämä talot ovat ihan pahvia, sisälämpötila oli mielenkiintoiset 16.7C. Ei  muuta kuin lämmitys pöhisemään (tähän asti on riittänyt oikeastaan yölämmitys) kynttilöitä täyteen koko tupa ja uuni päälle ruokaa ja leipomuksia varten, niin jo lämpeni 10 Fahrenheitia (kylläkin väliaikaisesti).

Harvoin tosiaan tulee laitettua ihan PERUS arjesta kuvaa. Tältä meillä näyttää yleensä ma-to iltapäivisin, mutta usein kyllä minä istun keskellä ja lapset sivuissa. (Kuvaterkut Lindalle, jolta sain idean kuvaan ;) ) Keskiviikkona saimme viimeisteltyä läksyt vasta 19.20. koska Lassilla oli yksi ylimääräinen projekti vielä muiden lisäksi. Opettajilta sataa kehuja ja kiitoksia, mutta varsinkin Lassi näytti alkuviikosta jo väsymyksen merkkejä läksypaljouden keskellä. Päätinkin, että ensi viikolla (kun on viimeinen kouluviikko ennen joululomaa) läksyt saavat mennä hieman rennommin. Lupaan etten vedä hernettä nenään jos viivoja ei tehdä viivottimella tai kaunokirjoitus ei ole täydellistä. Myös lukemisjutuissa (joihin menee teoriassa 20min+20min+20min+15min+15min) päivässä otetaan ensi viikko jo aika lunkisti. Saavat pienet aarteet välillä vähän hengähtää eikä se varmasti tule vaikuttamaan työnhakutilanteessa tulevaisuudessa :)

Leipurit vauhdissa.

Meidän gingerbread manit olivat tänä vuonna lähinnä muumeja ja Suomi-pipareita. Lassin kaveri kyllä luuli Muumi-papan hahmoa lumiukoksi ja siltähän se tosiaan vähän näyttää, jos ei ole Muumeista ennen kuullutkaan :)