Joulun valmistelua

Tämä viikko oli itselleni ehkä kiireisin töiden osalta koko sinä aikana kun täällä olemme asuneet. Suomessa ollessa ei kovin moni työpäivä alkanut ennen kahdeksaa, mutta kun on 10 tuntia ajassa Suomea perässä, niin ei tunnu ihan mahdottomalta aloittaa päivän ensimmäinen puhelu kello 5 aamulla. Tätä ei toki tapahdu montaa kertaa kuussa, mutta keskiviikkona oli jälleen sitä herkkua tarjolla. Ja kun pari edeltävää työpäivää olivat olleet lähes 12-tuntisia täysin uudenlaisen projektin kanssa häslätessä ja keskiviikkokin venyi iltaseitsemään, niin hiukka alkoi jo silmänalusetkin sinertää... Joulupukin apunakin olisi varmaan pitänyt ehtiä hääriä mutta Sini on saanut kyllä käytännössä hoidella ne hommat. Muistin sentään anoa vapaapäivät jouluaatolle ja Tapaninpäivälle, sillä firmassa vain joulupäivä on lomaa. Siksi tuntuukin oudolle, kun täkäläisittäin joka paikassa toivotellaan uskontoneutraalisti "Happy Holidays" (huom. monikossa). Suomalaisittain myös toinen täkäläinen virallinen toivotus, "Seasonal Greetings", tuntuu aika teennäiseltä. Pakkoko on yrittää kaikkia miellyttää?

Sini taisi jo perjantai-blogeilut kirjoitella, joten aloitanpa omani sitten lauantaista. Illaksi olimme kutsuneet japanilaisnaapurimme kyläilemään pikkujoulujen merkeissä, sillä viime viikonlopun suunnitelmammehan menivät puihin. Ennen heidän tuloaan menimme kuitenkin koko porukalla Eveliinan vanhan kinderkarten-kaverin luo, jonne tuli pari muutakin samasta syystä tuttua lasta äiteineen. Lapset touhusivat keskenään ja talon emäntä oli myös järjestänyt heille askartelua: jäätelötötterön valelua vihreällä töhnällä ja koristelua karkeilla. Lopputuloksena oli (ylösalaisin käännettynä) jotakuinkin joulukuusiksi tunnistettavia taideteoksia. Tytöt myös innostuivat esittämään aikuisille performansseja kuten akrobatiaa, balettia ja laulua. Lassi ainoana poikana katsoi parhaaksi pitäytyä yleisössä mutta itse pidin perheen kunniaa yllä ja näytin tytöille hiukan käsilläseisonnan, kärrynpyörän ja puolivoltin mallia. Tiedä sitten nousiko arvostukseni vai karisiko loputkin...

Namusia ripustettu ompi kuusen oksille.

Kotiin päästyämme heitimme riisipuurot tulille (luumusopan kissautimme jo ennen kyläilyä) ja Sini kävi ilmoittamassa naapuriin, että passaa tulla kun ehtivät. Lapset tulivatkin samaa matkaa jo meille mutta aikuiset saapuivat vasta pian erikoistuliainen mukanaan. Eipä ole meidän joulupöydässä ennen ollutkaan hummeria! Kun pääsimme pöytään asti, niin kävimme yhdessä läpi suomalaisen jouluaaton ruokaperinteitä ja aika montaa sorttia olikin tarjolla. Aloitimme siis riisipuuruolla ja luumusopalla, josta vieraat tykkäsivät kuin, noh, japanilainen riisipuurosta. Sitten siirryimme kinkkuun (Kotisinapilla), lohileipiin, juustotarjottimeen ja hummeriin. Pääruoan jälkeen pistimme glögit tulille (kiitos Ikea), tyhjäsimme pöydän ja päästimme lapset leipomaan ja koristelemaan pipareita. Ennen kotiinlähtöä vieraamme saivat vielä "nauttia" muutamasta suomalaisista joululaulusta joita veisasimme kitaran säestyksellä.

Auts!

♫ Näin sydämeeni joulun teen... ♫

 Laulava Havukaisen perhe 

Tämä päivä (sunnuntai) alkoi kimppa-Skypettelyllä parin Suomen-osoitteen ja Dubain välillä. Jouluperinteisiimme kuulunut esijoulukokoontuminen Sinin puolen sisarusparven/suvun kesken ei sattuneesta syystä tällä kertaa onnistunut, mutta mukava oli saada porukka kasaan edes virtuaalisesti ja vaihtaa kuulumiset. Iltapäivällä saapuikin sitten toinen joulumuori matalaan majaamme ja alkoi joulun laatikkoruokien väkertäminen. Naisväki hääräsi keittiössä sellaisella tarmolla, että katsoin parhaaksi puuhailla oman projektini parissa (josta lisää tuonnenpana). Mutta täytyy sanoa, että kun maistiaisten aika tuli, niin enpä muista koska porkkana- ja lanttulaatikot olisivat maistuneet yhtä hyvälle! Joulua odotellessa!

Sini kävi vielä illemmalla shoppailemassa jouluun liittyviä juttuja (lähinnä vaatteita). Nyt alkaa olla kaikki valmista vuoden suurimpaa juhlaa varten.