Tiistaina tuli soitto koululta, että Eveliina oli alkanut voida pahoin kesken päivän. Sini kävi hakemassa kalpean tytön, joka oli jostain saanut kunnon mahapöpön. Onneksi vaiva oli ohi muutamassa tunnissa, mutta koska koulun säännöt kieltävät lasta tulemasta kouluun ennen kuin 24 tuntia oksentelusta on kulunut, oli keskiviikko Eveliinalla automaattisesti vapaapäivä. Jossain välissä meillä kaikilla on tuntunut hiukan epätasapainoa voinnissa (varsinkin tuon Eveliina-uutisen jälkeen) mutta mitään tuon pahempaa ei ole kellään ollut.
Torstaina koululla oli Field Day, jolloin koko aamupäivän ohjelmassa oli pihaleikkejä ja kilpailuja kuten pussihyppelyä. Sini oli jälleen auttelemassa. Veipä myös meidän uuden ison kylmälaukunkin koululle, sillä mehujäiden säilytysastioista oli kuulemma pulaa. Koulun jälkeen lapsilla koittikin neljän päivän pituinen loma, sillä perjantaina oli Staff Learning Day (lapsilla vapaata) ja tänään maanantaina vietimme Memorial Day:tä, joka on myös itselläni vapaapäivä. Koska läksyjäkään ei tullut, niin Sini ja lapset suuntasivat ensimmäistä kertaa torstaina Suomi-äitien ja -lasten puistokokoontumiseen Portal Parkkiin Cupertinoon, jossa oli kuulemma paikalle vajaa kymmenen perhettä. Itselläni meni töissä myöhään, ja Sini oli järkkäillyt sillä aikaa toisen Suomi-äidin kanssa, että menisivät heille yökylään. Mikäpä siinä, sainhan keskenäni rauhallisen koti-illan.
Perjantaina yökyläläiset ja isäntäväki olivat käyneet brunssilla Denny's:llä, jossa emme ole näillä seuduilla ennen poikenneetkaan. Losin reissullahan taannoin poikkesimme näissä paikoissa pariinkin kertaan. Iltapäiväksi Sini ja muutama muu naikkonen olivat suunnitelleet hiukan omaa seikkailua: vierailu viinitilalla Saratogassa ja sen jälkeen hiukan ravintolaelämään kaupungin idyllisellä vanhalla kadulla. Miehet olivat valjastettuina siksi aikaa kuka lastenhoitajaksi, kuka autonkuljettajaksi. Suunnitelmia jouduttiin kuitenkin hieman muuttamaan lennosta, sillä Mountain Wineryn viinitila ei huolinutkaan leidejä sisälle (joka ei suinkaan johtunut tuhdista pohjustuksesta, vaan viinitilalla myöhemmin samana iltana pidettävästä konsertista). Korvaava paikka löytyi kuitenkin onneksi läheltä. Siellä kuitenkin toinen kyytiautoista alkoi keittää, joten naisten nauttiessa maisemista ja viineistä, isännät perehtyivät bemarin sielunelämään. Minä itse olin iltaan asti lastenhoitovuorossa (omien ja hiukan muidenkin), mutta lopulta oli aika vetää kuskinhattu itsellekin päähän ja lähteä hakemaan osa seurueesta kotiin.
|
Ihanat naiset viinitilalla. |
|
Viiniköynnöksissä alkaa olla jo lehdet toisin kuin Napa-Valleyn reissullamme. |
|
Teksti Saratogassa sijaitsevan baarin seinällä. |
|
Ei ollenkaan hassumpi kuu perjantaina. |
Lauantaiaamuna starttasimme jo ennen yhdeksää kohti Point Reyesiä, joka sijaitsee San Franciscosta muutamia kymmeniä kilometrejä luoteeseen meren rannalla. Sen kärjessä sijaitsee majakka, jota olimme sopineet lähtevämme katsomaan kahden muun perheen kanssa. Treffasimme muiden autokuntien kanssa Olema-nimisessä kylässä ("Olemme olleet Olemassa!"), jossa oli seudun luonnonsuojelualueen infopiste ja piknik-paikka. Laitoimme itsekin siellä murua rinnan alle ennen kuin suuntasimme kohti Point Reyesiä, jonne oli vielä relun puolen tunnin siivu ajettavana. Tie mutkitteli muutamien isojen maatilojen läpi ennen kuin kapean tien vierusta alkoi olla täynnä autoja, joiden matkustajilla oli sama päämäärä kuin meillä. Point Reyes on ilmeisesti talvella oiva paikka päästä näkemään ohi vaeltavia valaita mutta nyt sinne veti luultavasti itse majakka. Kun saimme autot parkkiin, pääsimme kävelemään loppumatkan niemen kärkeen ja laskeutumaan runsaat kolmesataa rappusta majakalle. Ja olihan siellä tuulista!
|
Kävelymatkalla autolta majakalle oli aika upeat maisemat. |
|
Tähän kotikonttori pystyyn. |
|
The Majakka |
Majakan jälkeen kävimme vielä katsomassa niemen toista reunaa, jonka rannat osoittautuivat olevan merileijonien tms. suuressa suosiossa. Pääsimme kuvaamaan rannalla lepuuttelevia otuksia vain noin parinkymmenen metrin päästä. Tiellä meitä tuli vastaan seurue, joka tiesi että elukoiden häiritseminen on laitonta, ja siitä voi seurata luokkaa tonnin sakko. Joten olimme varsin hiljaa!
|
Huipulla tuulee. |
Lopulta käänsimme nokat kohti Sausalitoa, jossa meillä oli pöytävaraus 7:15pm ravintolassa nimeltä Spinnaker. Sen ikkunoista on kuulemma kaupungin parhaat näkymät kohti San Franciscoa - enkä epäile väitettä yhtään. Illan hämärtyessä ja valojen alkaessa syttyä Cityn kaduille kävin napsimassa muutamia valokuvia ravintolan pihalta.
|
San Franciscon profiili. |
|
Sausalitoa. |
|
San Franciscon valot illan hämärtyessä. |
|
Aika epätodellinen fiilis kun upeiden valojen keskelle maisemaan nousi vielä valtavan kokoinen kuu. |
Vielä ennen kotiin paluuta, kieppasimme vanhalla tutulla Golden Gaten takaisella kukkulalla ihastelemassa öistä siltaa ja kaupungin valoja. Suosittelen ehdottomasti!
Sunnuntai meni lunkisti kotioloissa kun ilmakin oli mukavan lämpöinen. Joitain Sinin ostamia kukkia sain luvan kaivella kukkapenkkiin. Tänään maanantaina sitten nautimme kaikki ylimääräisestä vapaapäivästä Memorial Day:n kunniaksi. Pistäydyimme aamupäivällä Ikeassa, jossa talo tarjosi lounaan kun ostokset ylittivät $150. Sen verran oli siis pakko tuhlata ;) Myöhemmin saimme kylään Suomiperheen, jonka kanssa menimme sattumoisin samoilla lennoilla Suomeen helmikuussa ja poikkelimme kimpassa Amsterdamissakin. Heidän tyttönsä ja Eveliina näyttivät viihtyvän hyvin yhdessä. Heidän lähtönsä jälkeen huomasimme, että yhden eilen istuttamani kaksivartisen kukan toinen varsin oli pahasti kallellaan. Ajattelin käydä katsomassa voisiko sen vielä pelastaa. Kun pääsin pihalle, varsi oli jo ihan kumollaan ja tärisi kummasti. Lähempänä huomasin, että myyrähän siinä yrittää kiskoa koko komeutta koloonsa, jonka oli kaivanut ihan istutuksen viereen. Söpö otus joo, mutta seuraavan kerran kun näen, niin vain toinen meistä poistuu paikalta hengissä...
Teidän elämä on kyllä yhtä juhlaa siellä! Aivan ihania maisemakuvia jälleen. Ihanaa, että jaksatte kirjoitella tätä blogia, pääsevät muutkin osallisiksi kaikesta mielettömästä, mitä siellä koette. Toki elämä varmasti on myös työtä ja arjen pyörittämistä, mutta aika mieletön reissu tuo työkomennus taitaa olla. T: Mari Keravalta
VastaaPoistaKiitos Mari :) Tavallaan elämä on ihan tavallista: pyykkien pesua ja laskostelua, tiskikoneen tyhjennystä ja roskien vientiä lasten läksyjen ja Kz:n työn ohella. Toisaalta kun se kuuluu joka tapauksessa perus arkeen, niin on aika upeaa, että sen saa tehdä täällä. Aurinko paistaa ja on mahtavat maisemat koko ajan :D Oikeasti on tavallaan kova ikävä Suomea (ystäviä ja sukulaisia) ihan joka päivä, mutta yritän miettiä, että nautitaan nyt tästä mahdollisuudesta täysin rinnoin, kyllä sitä sitten ehtii taas Suomea nähdä myöhemminkin ;)
VastaaPoistaHienoja kuveja. Päivänsankari=kaiketi tervehtynyt jo. Olemme vaihtaneet maili-osoitteen. Lähetän sp;nä kunhan ehdin. Iz
VastaaPoistaHienoja kuvia ja varsinkin tuo kuva kuusta! R-L
VastaaPoista