Hoovillen huumassa

Tämä viikko on ollut taas tunteiden puolesta laidasta laitaan heittelyä. Yhdet parhaista ystävistämme muuttivat takaisin Suomeen ja kävin heittämässä heidät keskiviikkona kentälle. Toki se oli kovin haikeaa ja kurjaa, mutta toisaalta itse tulemme perässä kolmen kuukauden päästä, joten ei tässä nyt ranteita olla vetämässä auki :) Muuten onkin ollut sitten oikein hehkutusta ansainnut viikko! Niin mageita tapahtumia!

Lapset saivat omat huoneet ja uudet sängyt.

Lassi halusi lehden vielä sänkynsä yläpuolelle. Havulassa Eveliina saa sitten verhon sänkynsä päälle, mutta ei taideta sitä tänne enää laittaa.

Tämän piti olla vähän sellainen huumorikuva, "joulukuun ruusu", mutta samalla kun olin valkannut tämän, niin alkoi soida radiosta "keskellä liljain ja ruusujen..." eli ei se nyt niin kaukaa haettu juttu ehkä olekaan :)

Täällä oli tosiaan viime viikko ja alku viikko ennätyksellisen kylmää. Jopa pakkasta yöllä ja päivälläkin alle kymmenen celsiusta.  Olin antamassa Eveliinalle toppatakkia joululahjaksi, että voi sitten Suomessa käyttää, mutta se tarvikin antaa jo tänne käyttöön.

Tekstiilikaksoset, Eveliinan ja hänen japanilainen ystävänsä aamulla auringon noustessa ennen koulun alkua.

Eveliina toisen japanilaisen ystävänsä kanssa Field Tripillä @ The Tech Museum of  Innovation, San Jose

Lassi seuraamassa erään parhaan ystävänsä kauden viimeistä amerikkalaisen jalkapallon ottelua. Ilmakin on alkanut taas lämmetä, päivisin on luvattu 17-20C.

Yksi viikon kohokohdista oli perjantaina Kauneimmat joululaulut, jotka lauloimme Sunnyvalen luterilaisessa kirkossa, aivan kävelymatkan päässä meiltä. Tunnelma oli aivan mahtava. Pastori Jarmo Tarkki on NIIN huippu tyyppi! Siinä olisi suomalaisissa kirkoissa todella opittavaa!!! Tunnelma oli rennon letkeä ja todella humoristinen. Lauloimme sen saman vihon läpi, joka Suomessakin lauletaan Kauneimmissa joululauluissa. Taustalla oli vaihdellen urut, piano, rummut, haitari, basso ja kitara. Välillä esiintymässä oli kuoro ja todellakin sai taputtaa laulujen jälkeen. Myös kaikki lapset pääsivät eteen laulamaan. Jarmo luki meille jouluevankeliumin sekä pienen pätkän alkuperäisellä kielellä eli kreikaksi mutta myös hauskan version stadin slangilla! Ai että me nauroimme!!! Tässä vielä pienet lainatut pätkät eri murteilla kirjoitetuista jouluevankeliumeista, jotka löytyvät kokonaisuudessaan täältä: http://joulusivut.blogspot.com/p/jouluevankeliumi-murteilla.html (Itse olen syntyjään Raumalta, Kaizu Pohjanmaalta ja asuimme Tampereella)

Stadiksi:

Niin toi Joosefki lähti Galileasta, Nasaret-Citystä, ja meni kynittäväks Juudeaan Daavidin stadiin, koska se kuulu Daavidin jengiin. Se tzöras sinne yhdessä Marian, sen gimmafrendin kaa, joka venas beibii. Ja ku ne oli siellä, se Maria alko synnyttää. Se oli sen eka, ja se oli kundi, siis se skidi. Maria pisti sille kapalot ja duunas sen seimeen, koska ne ei päässy paikalliseen motelliin ku se oli ihan täys.
No, siellä lähellä oli jotain ihme paimenhemmoja yöllä tsiigaan niiden elukoita. Ja äkkiä niiden edessä stondas enkeli ja sairas lysis ympäröi ne. Mutt se enkuli alko niinku heittää läppää ja sano: "Ei mitään hämminkii hei. Mä ilmotan teille karseen ilon, ja se koskee hei koko jengii." Just tänään teille on Daavidin stadissa syntyny Vapahtaja. Tää on teille niinku merkkinä: "Se skidi bunkkaa seimessä pamperseissa."

Rauman murttel:

Ko engli oliva mennt takasin daevasse, niin garipojap paohasivak kesknäs: "Ny me lähdengim Beetlehemihi! siäll mes sitt nää sengi, ett mitälai oikke on dapattun, juur se, ming Herr meill ilmott." Ja he läksiväk kiiruman gaupall ja löysivä Maria ja Joosefi ja lapsen go makas seimes. Ko het tämä huamasiva, het tekiväs selkko siit, ett mitälai jutui he oliva lapsest kuull. Joka ainu kon guul karipoikatte sana, ihmettel oikken dosidas. Mutt Maria pistikin gaikk nuukasten gorjuhu sydämehes ja syynäskel siit asjoi sitt iha omas raohas. Karipoja läksivä takasi ja liitlivä ja ylistivä Jumala nöörimä jälkke se johdost, mitä he oliva nähn ja kuull. Kaikk luanist muutongi juur jämttist niingo edelkkätt ol sanot.

Etelä-Pohjanmaan murteella: 

Niillä seuruun sattuu olemahan paimenia yöllä taivasalla paimentamas laumaansa. Yhtäkkiä niitten etehen ilimaantuu Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröötti ne joka puolelta. Paimenet peliästyy aiva veteliksi asti, Mutta enkeli sanoo: "Äläkää ny turhia peliästykö! Mull'on teille iloonen sanoma, isoo ilo kaikelle kansalle. Tänä päivänä teille on Raavirin kaupungis syntyny Vapahtaja. Se on Kristus, Herra. Täs on teille merkki siitä: te löyrättä lapsen, joka makaa seimes kapaloosnansa."

Tampereen kiälellä:  

Ni Jooseppiki läksi Kalileasta Nasarettii, Juuttaa maa Taaveti kaupunkii, jonka nimi om Peetlehem ku se oli meinaa itte sitä Taaveti sukua. Verotettavaks sem morsmaikkansa Marian kans, joka vartos lasta. Ja just ku ne nääs kerkis siihe kohralle, eikös Maria alkanukki synnyttää. Ja poja pyäräyttiki, ensimmäisem mukulansa, kääri ser rätteihi ja tälläs semmosee seimee sen tähre kum majapaika huushollit olit oli joka lukaasi täys.

Lapset pääsivät laulamaan suomalaisia joululauluja kirkkoon.

Lauantaina päivällä pidimme taas karjalanpiirakkatehtaan ystäviemme kanssa. Niitä tuli tehtyä todella paljon (pelkästään eräs ystäväni tilasi 20kpl) ja lisäksi meille, leivontaystäväperheelle ja jouluksi. Silti riisipuuroa jäi niin paljon, että teimme vielä tänään Kaizun kanssa uuden tehtaan :)

Jos ei tämä puuromäärä riitä, niin jo on kumma :)

Karjalanpiirakkatalkoot. Pakko myöntää, että Kz on meidän perheen paras rypyttäjä. Kz puolestaan myönsi sitten, että minä osasin slammata hyvin sokkelin kun rakensimme Havulaa. Meillä ei taida olla jaoteltuna perinteisiä miesten ja naisten hommia :)

Illalla meillä oli Nokian pikkujoulut Grinch-teemalla. Koristelut olivat kyllä päätä huumaavan hienot! Koko juttu oli toteutettu ruokineen ja juomineen, koristeineen ja hahmoineen viimeisen päälle. Tässä vähän kuvia illalta, toivottavasti pääsette tunnelmaan! Meidän lapset olivat puolestaan ystäväperheen lapsen kanssa meillä ja ensimmäistä kertaa täällä asuessamme hyödynsimme lastenvahtia. Ilta oli sujunut hienosti myös heillä kaikilla :)

Prinsessat ja body guard aloittamassa katsomaan illan leffaa.

Prinsessat olivat laittaneet kengät somasti riviin leffan ajaksi.

Aikuisväki livahti Hoovillen (Whoville) kylään eli Nokian rakennuksen alakertaan laittamaan jalalla koreasti. Ja jopa Etelä-Koreasti (sillä kyllä siellä Gangnam Stylekin soi)!

Eräänä aktiviteettina oli kerätä kolme Polaroid-kuvaa hahmojen kanssa. Niitä kuvia vastaan sai valita pienen lahjaboksin, jonka sisällä oli arpanumeroita. Arpajaiset olivat myöhemmin illalla. Nämä kolme seuraavaa kuvaa ovat otettu niistä pienistä meille annetuista kuvista, joten laatu on aika heikko, mutta ihan hauskoja muistoja.
Grinch Havukaisten halailussa.

Hoovillen pormestari.

Suloinen Cindy Lou.

Cindy Lou ja kuuseen piiloutunut Grinch

Oli Nokian kokoushuoneet pikkusen muuttanut muotoaan.

Tämä käytävä vei eräälle baarialueelle, jossa mm. majaili Grinch!

Kääk, täällä näimme sen ensimmäistä kertaa!

Eihän se leppynyt edes joulusuukosta.

Grinch-tonic -juoma-automaatti. Tässä pidän lasia toisessa päässä, josta valuu jäählohkareen läpi juomaa.

Kippis!

Pormestari käväisi välillä hakemassa jonkun kanasen harteilleen.

Smile!

Rakastavaiset <3

Tänään karjalanpiirakkatalkoiden (nro 2) jälkeen Evelinan japanilaisystävä tuli meille leipomaan pipareita. Myöhemmin hänen äitinsä ja Lassin luokalla oleva siskonsa tulivat seuraksemme koristelemaan niitä. Tytöt pitivät meille myös Santa Claus' Restaurant -nimistä ravintolaa, jossa kaikki saivat tilata tyttöjen tekemältä listalta kaiken maailman herkkuja glögistä ja pipareista karjalanpiirakoihin. Ja saivatpa japanilaiset maistiaiseksi salmiakkiakin.

Joululaulut soi ja piparit tuoksuu, aika jouluinen fiilis!

Koristelupuuhissa.

Bonuksena vielä Kaizun bongaama lähes tuliterä Ford lähikaupan parkkiksella.