Vähenee, vähenee, vaan ei vielä lopu

Viisi viikkoa vielä jäljellä. Kontti lähtee ensi viikolla. Vähitellen olemme kaivelleet neljä matkalaukkua esille ja pakkailleet niihin kamoja jotka kulkevat meidän kanssamme sen aikaa kun kontti on matkallaan kohti Suomea. Viime hetken vaateostoksia on vielä tehty, vaikka muuttofirman haluamaa tavaralistaa tehdessä osoittautui, että suuri osa omaisuudestamme taitaa olla kiinni vaatteissa... Ainakin jos ne arvotetaan Suomen hintojen mukaisesti.

Palataan kuitenkin viikon päähän ja kerrataan hiukan tapahtumia.

Sunnuntaina saimme vieraiksi entisen Suomi-naapurini miehensä kanssa. Ja nyt tarkoitan todella esihistoriallista tuttua, sillä asuimme naapureina hiukan yli 25 vuotta sitten mutta merkillisten sattumien kautta ajauduimme jälleen tekemisiin hiljattain. He olivat suunnitelleet jo tovin Kalifornian road trippiä ja kun me kerran täällä vielä olimme rojuinemme, niin tarjosin heille majapaikkaa. Olin saanut uuden omistajan järjestämään altaan suodattimen putsauksen edelliselle päivälle, joten tietysti laitoimme illalla span lämpenemään piiiitkästä aikaa (tätä ennen vesi oli taas pariin otteeseen värjäytynyt ruskeaksi, koska filtteri oli todella tukossa).

(Sinin kuvatekstit:) Joka maanantainen koko koulun aamunavaus. Eipä ole näitäkään meidän perheelle luvassa enää kuin kolme. Voi nyyh! Jotenkin sitä muuttoa odottaa (että se olisi jo ohi) ja toisaalta yrittää jarruttaa ajan kulua.

Tällä viikolla onkin sitten sadekausi päässyt toden teolla käyntiin. Lähes joka päivä on satanut, ja koska meillä on nyt vain yksi auto käytössä (ja Sini on rampannut ahkerasti YMCA:lla) olen joko saanut kyydin töihin tai ollut kotikonttorilla. Parina päivänä olen tosin pyöräillyt uudella maantiepyörälläni (jos jotakuta kiinnostaa, niin merkki on Trek 1.1) jonka päätin lopulta hankkia pitkän jahkailun jälkeen viime viikolla. Kun ennen pyörämatka töihin kesti 25-30 minuuttia niin nyt olen sotkenut sen tuolla uutukaisella 16 minuutissa. Ihan kiva peli se on vaikka jotakuinkin halvin mahdollinen minkä löysin.

Kukatkaan eivät ole yhtä komeita kuin kirkkaan sinistä taivasta vasten, mutta oikein kauniita näinkin. Ja oikeasti hyvä että sataa vihdoin. Meidän sadekamppeet vaan ovat melkein kaikki siellä Audin sisällä... Tämä on todella tällaista erilaista elämää muutenkin. Pientä seikkailuhenkeä ja leirifiilistä tässä haetaan, toki ensi viikolla vielä enemmän kun kontti lähtee.

Eveliina erään parhaan ystävänsä kanssa. He esittelevät koruja, joissa on tekstit "best" ja "friend" <3

Täällä on oikeasti ollut aika kylmä. Päivisin ehkä 12-16C ja jotenkin hyytävän kylmä tuuli. Varsinkin aamuisin on ollut toppaliivi kovassa käytössä. Nyt pitäisi taas lämmetä lähelle kahtakymmentä astetta, vaikka sää pilvisenä pysytteleekin. Tässä olen taas lähdössä YMCA:n ihmeelliseen maailmaan. Näen siellä päivittäin Suomi-kavereita, mutta olen myös saanut uusia paikallisia kavereita. Hassua, että ensi viikon jälkeen pitää vaan sanoa paikallisille kavereille hyvästit, että moikka, ei ehkä nähdä enää koskaan!  Onneksi on Face ;)

Kirjoittelimme tuossa jo kolme viikkoa sitten, että Audi on matkalla kohti Suomea. Tällä viikolla selvisi, ettei se olekaan vielä ehtinyt kuin Losiin asti. Ihmettelin kun rahtausfirmalta (Finn-US) ei ollut vielä tullut seurauslinkkiä ja kyselin sen perään. Vastauksena tuli, että he eivät olleet saaneet pariin viikkoon laivayhtiöltä kontteja ja kaikki kamat ovat seisseet heidän varastossa sen aikaa. Kas kun eivät viitsineet ilmoitella mitään... Hiukan pistää sapettamaan, sillä laitoimme Audin matkaan hyvissä ajoin nimenomaan siksi, että se olisi Suomessa suunnilleen samoihin aikoihin kuin me emmekä välttämättä tarvisi vuokra-autoa ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Noh, sen saa nyt unohtaa sillä Audi näyttäisi nykytiedon mukaan saapuvan Helsinkiin 25.3. joten noin pari viikkoa joutunemme olemaan ilman omaa pirssiä. Parin viikon päästä pitäisi laittaa Mersukin matkaan heidän kauttaan. Ihan OK on hommat hoituneet Finn-US:n kanssa tähän asti, eikä tämä viive ollut ilmeisesti heistä kiinni, mutta kaiken tämän härdellin keskellä alkaa verenpaine nousta kun kuviot ei menekään niin kuin on suunnitellut.



Suunnitteluista ja järkkäilyistä puheen ollen nyt on varmistunut se, että työpisteeni Suomessa tulee sijaitsemaan kaikista ennakkotiedoista poiketen jälleen Tampereella (varoitus kaikille vanhoille kollegoille siellä)! Se onkin jotakuinkin ainoa asia mitä kotipuolessa on vielä järkkäilty. Täällä sen sijaan on sovittu katkaistavaksi netti ja TV kuun lopussa (AT&T), vesi, viemäri ja jätehuolto (Sunnyvalen kaupunki) ja vakuutukset (State Farm). Kaasu & sähkö (Pacific Gas & Electric) tuli jo siirrettyä uusien omistajien nimiin sillä he tarvitsivat todistuksen tässä osoitteessa asumiselle, että saavat lapsensa rekisteröityä uuteen kouluun, ja PG&E:n lasku kelpaa tästä todistukseksi. Samojen hommien kanssa tappelimme itse tänne muutettuamme.



Sini on edelleen lähes asunut YMCA:lla ja muutenkin hurahtanut kuntoiluhommiin. Hassua, että minä olen tähän asti ollut se joka meidän perheessä hoitaa juoksut ja pyöräilyt mutta nyt Sini on selvästi se aktiivisempi osapuoli. Täytynee itsekin alkaa tsemppaamaan - taikka antaa olla ja käydä avaamassa uusi olut ;)

Eveliina lähdössä tänään ystävänsä synttäreille. Hän itse valitsi lahjan ja paketoi sen ilman apuja. (Ja vielä koristeli paketin itse, aika helppoa aikuisen näkökulmasta ;) )

Tämän päiväinen puoli-extempore yhteis-dinner, jonka jälkeen Putous-kisakatsomo. Tähän kuuluisi vielä sauna kavereiden kanssa. Ehkä sitten viiden viikon päästä. 

Meidän poppoo lähdössä iltasella kotia kohti. Kiitos ihanasta illasta <3